Maanomistajain Liiton vuosikokous ja Rakennushistoriallisen jaoksen yleiskokous pidetään to 21.3.2013 alkaen klo 15 Viking Linen Mariella-laivassa, Katajanokanlaituri 8, Helsinki
Laivaan pääsyä varten tarvitaan ennakkoilmoittautuminen viimeistään 4.3. Liiton toimistoon.
Maanomistajain Liiton jäsenmaksu on maa- ja metsätaloudenharjoittajalle vähennyskelpoinen meno.
Maanomistajain Liiton ja Rakennushistoriallisen jaoksen kevätretki järjestetään Ruotsiin Uppsalan seudulle. Ohjelma julkaistaan tammikuussa. Ilmoittautumisaika on helmikuun puoliväliin saakka
MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattila esitteli tuulivoimalatontin vuokraamisessa muistettavia asioita. MTK:lla on sopimusmalli, jota kannattaa hyödyntää tuulivoimayhtiöiden kanssa neuvotellessa.
TuuliWatti Oy:n toimitusjohtaja Jari Suominen kertoi mielenkiintoisia näkökohtia tuulivoiman merkityksestä Suomessa ja muualla Euroopassa. Esimerkiksi pinta-alaltaan hieman Suomea pienemmässä Saksassa on 21 600 tuulivoimalaa, kun meillä niitä on vain 130 ja uusille on yleensä vaikeaa löytää sopivaa tilaa.
Seminaarin annista lisää joulukuussa ilmestyvässä Maanomistaja-lehdessä.
Maanomistajain Liiton syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman, jossa painopisteenä on tehostunut viestintä, lausunnot merkittävistä maanomistukseen vaikuttvaista hankkeista sekä jokamiehenoikeudet maanomistajan näkökulmasta.
Jäsenmaksu säilyy nykyisellä tasolla eli on 110€ myös vuonna 2013.
Hallituksen erovuoroiset jäsenet Pekka Vilkuna ja Peter Storsjö valittiin uudelleen seuraavalle kolmivuotiskaudelle
Syyskokousseminaari to 18.10.2012 klo 10 - 14 Helsingin Suomalaisella Klubilla, Kansakoulukuja 3A
Tuulivoimaa maanomistajan näkökulmasta
Ohjelma
Ilmoittautuminen viimeistään ke 10.10. Seminaarin hinta on 60€, sisältää lounaan ja kahvit. Osallistuminen pelkästään syyskokoukseen on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Maanomistajain Liiton toimistoon 09 1356 511 tai toimisto@maanomistajainliitto.fi
Seminaariin ovat tervetulleita myös Maanomistajain Liittoon kuulumattomat
Maaseutuvirasto maksaa syyskuussa ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen ensimmäisen erän. Maksaminen alkaa alustavan aikataulun mukaan 3.9.2012.
Maanomistajain Liiton vuosikokous 13.4.2012 hyväksyi vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen pidemmittä puheitta. Samoin rakennushistoriallinen jaos hyväksyi toiminta- ja talouskatsauksen. Kuluvalle vuodelle vahvistetussa suunnitelmassa päätettiin jatkaa rakennushistoriallisten seminaarien järjestämistä sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi retkien muodossa. Jaoksen hallitus valittiin kokonaisuudessaan jatkamaan tehtävässään. Yhtenä painopisteenä on vanhojen rakennusten korjausrakentamiseen liittyvät energiakysymykset
Uuden Maanomistaja-lehden voit lukea sähköisessä muodossa alla olevan linkin kautta.
Rakennushistoriallinen seminaari- ja kevätkokoukset Etelä-Savossa
Perjantai 13.4.2012 Lomakeskus Järvisydämessä, Porosalmentie 313, Rantasalmi
Lauantai 14.4.2012 - Tutustumisretki kartanoiden maailmaan
Seminaarin hinta on 220€ (ei-jäsenille 250€). Hinta sisältää ohjelman, lounaat, kahvin, teen ja illallisen (ei ruokajuomia) sekä majoituksen 2hh aamiaisineen. Seminaariin on mahdollista osallistua myös vain osaan ohjelmasta tai ilman majoitusta; lisätietoja Liiton toimistolta.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 26.3. toimistoon sähköpostitse toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse 09 1356 511. Ilmoittakaa samalla mahdolliset erityisruokavaliot yms.
Seminaariin ei ole yhteiskuljetusta, mutta kimppakyytejä järjestetään, lisätiedot toimistolta
Kokousmateriaali löytyy "Järjestöasiat" valikosta
Maanomistajain Liiton hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan puheenjohtajaksi vuodelle 2012 edelleen Eine Rosenberg-Riihimäen Hartolasta. Varapuheenjohtajana jatkaa Thomas Frankenhaeuser Porvoosta.
Maanomistajain Liiton syyskokous valitsi kaksi uutta jäsentä hallitukseen kaudeksi 2012-2014. Uusiksi jäseniksi valittiin Henrik Creutz Malmgårdista Loviisasta sekä kansanedustaja Janne Sankelo Vaasasta.
Syysseminaarin aluksi kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten keskuksesta esitteli vastavalmistuneen tietopaketin kaavoituksesta. Esityksessä kävi selkeästi ilmi kaavoituksen eri vaiheet ja maanomistajan vaikutusmahdollisuudet.
Luento on mahdollista tilata eri puolille Suomea, jos paikkakunnalle on suunnitteilla esimerkiksi yleiskaavoitus. Kaavoittajille on valmistettu oma tietopaketti, jossa päivitetään heidän tietojaan nykyaikaisesta maataloudesta ja maaseutuyrittäjyydestä ja niiden kaavoitukselle luomista tarpeista.
Paikalla oli myös Maanomistajain Liiton yhteistyökumppani Alf Henriksson, joka kertoi erityisesti maankäyttösopimuksista ja maanomistajalle mahdollisesti määrättävistä maksuista.
Ympäristöministeriöstä Pekka Tuunanen kertoi tekeillä olevasta jokamiehenoikeuksia käsittelevästä oppaasta. Sen tavoitteena on selkeyttää jokamiehenoikeuksien rajoja tulkintaa. Emeritus professori Juhani Päivänen toi esiin omana näkemyksenään, että oppaassa ollaan laajentamassa perinteisiä jokamiehenoikeuksia tavalla, joka ei vastaa lainsäädäntöä ja vallitsevaa käytäntöä.
Kokousyleisöllä oli valitettavan monia esimerkkejä tapauksista, joissa jokamiehenoikeuksien nimissä oli tehty haittaa ja vahinkoa. Ongelmaksi todettiin myös poliisien resurssien puute, joka käytännössä usein estää vahinkojen selvittelyn ja asianmukaisen käsittelyn.
Yleisesti oltiin sitä mieltä, että perinteiset haittaa aiheuttamattomat jokamiehenoikeudet ovat hyväksyttäviä, kun niitä käytetään vastuullisesti ja maanomistajan oikeuksia kunnioittaen. Sen sijaan kaikki elinkeinotoiminta tai muu järjestetty toiminta vaatii maanomistajan luvan. Tälläista näkemystä haluttiin opaskirjan laatijoile korostaa.
Maanomistajain Liiton syyskokous pidetään 27.9. Helsingin Suomalaisella Klubilla (Kansakoulukuja 3A) klo 10-14
Kaavoitus ja Maanomistaja
Jokamiehenoikeudet nyt ja tulevaisuudessa
Ohjelma
Ilmoittautuminen viimeistään ti 20.9. Seminaarin hinta on 60€, sisältää lounaan ja kahvit. Osallistuminen pelkästään syyskokoukseen on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Maanomistajain Liiton toimistoon toimisto@maanomistajainliitto.fi tai 09 1356 511
Suomen riistakeskus järjestää suurelle yleisölle suunnatun internetkyselyn hirvikannan hoidosta. Vastaa kyselyyn ja vaikuta hirvikannan hoitosuunnitelmaan. Kysely on avoinna 31.10.2011 saakka osoitteessa www.riista.fi
Maanomistajain Liitto on mukana hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelussa alueellisessa sidosryhmätyöskentelyssä
Maanomistajain Liitto on mukana Ylöjärven liikuntakeskuksessa (Elotie 14) järjestettävässä tapahtumassa. Tervetuloa osastollemme klo 9-16.
Tervetuloa osastollemme A-halliin, paikka 28. Mukana on myös yhteistyökumppanimme Maanomistajien Arviointikeskus. Messut ovat Kirjurinluodolla perjantaista sunnuntaihin klo 10-18.
Metsätalousyrittäjyyden edellytyksiä parannettava
Metsätalous on edelleen merkittävä kansantalouden tukijalka ja sen asema tulee säilyttää vahvana. Metsätalouden päätarkoitus on puuntuotanto niin rakentamiseen, massateollisuuteen, energiantuotantoon kuin moniin korkean teknologian tuotteisiin. Ammattitaitoisesti hoidetussa, kannattavassa puuntuotannossa otetaan huomioon myös metsän virkistyskäyttömahdollisuudet ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Merkittävä osa Suomen metsäpinta-alasta on yksityishenkilöiden omistuksessa. Aktiivisen metsänomistajan tavoitteena on metsien hyvä hoito ja tuottokyvyn varmistaminen. Siksi Maanomistajain Liiton mielestä metsätalousyrittämiseen tulee kannustaa kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Metsätalous on monille omistajille yritystoimintaa ja pääasiallinen toimeentulon lähde. Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi sukupolvenvaihdosmahdollisuuksia pitää parantaa. Maanomistajain Liitto vaatii, että perintö- ja lahjaverotuksessa on otettava käyttöön sukupolvenvaihdoshuojennus. Huojennusmahdollisuus voidaan rajata metsätalousyrittäjiin, joiden toimeentulosta huomattava osuus syntyy metsätaloudesta tai siihen läheisesti liittyvästä muusta yrittäjyydestä, esimerkiksi metsänhoitopalveluiden tuottamisesta. Vaihtoehtoisena kriteerinä voi olla metsätalousyrittäjyyden mahdollistava riittävän suuri pinta-ala.
Riittävän ajoissa tehdyt sukupolvenvaihdokset ja tarpeeksi suuri tilakoko tehostavat metsänkäyttöä ja luovat mahdollisuuksia monimuotoisuuden vahvistamiseen. Näistä syistä metsätilojen koon kasvattamista tulee edistää. Kannattava metsätalousyrittäminen on tärkeää koko Suomelle ja erityisesti maaseudulle. Siksi mahdollisuuksia ei saa heikentää esimerkiksi verotusta kiristämällä. Metsämaalle ei saa määrätä kiinteistöveroa. Metsiä käytetään paljon jokamiehenoikeudella yleiseksi hyödyksi ilman mitään korvausta. Olisi kohtuutonta, jos maanomistaja joutuisi maksamaan veroa ja tuottamaan samalla ilmaispalveluita metsämaallaan. Kiinteistövero ja jokamiehenoikeudet eivät kuulu yhteen.
Luonnollisten henkilöiden erilaiset metsänomistusmuodot pitää saattaa verotuksellisesti tasavertaiseen asemaan. Erilaiset metsänhoitoon liittyvät varaukset ja metsävähennys on oltava myös yhtiömuodossa harjoitettavan yksityisen metsätalouden käytössä. Esimerkiksi luonnollisten henkilöiden osakeyhtiö- tai kommandiittiyhtiömuodossa harjoittama metsätalous on järkevä tapa hallita nykyistä suurempia metsäaloja. Eri omistusmuotojen verotuksellisesti neutraali kohtelu tukee myös metsätilojen koon ja rakenteen parantamistavoitetta. Yhteismetsien sääntelyä ja verotuskohtelua tulee kehittää niin, että se säilyy toiminnallisesti järkevänä ja houkuttelevana metsänomistusmuotona.
Metsien arvo ja hyödyt eivät tule pelkästään puun tuotannosta vaan metsissä on huomattavia virkistys- ja luontoarvoja. Metsänomistajat ovat halukkaita edistämään monimuotoisuuden säilymistä. Vapaaehtoisuuteen pohjautuva METSO-ohjelma on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi metsäluonnon suojelussa. Ohjelman rahoittamiseen on varattava riittävät määrärahat, että omistajien suojeluhalukkuus on mahdollista hyödyntää. Lisäksi Maanomistajain Liitto painottaa, että määräaikaisten sopimusten on oltava aito vaihtoehto keinovalikoimissa. Edellä mainitut tilakoon kasvattamista tukevat toimenpiteet parantavat myös suojelumahdollisuuksia. Riittävän kokoisilla metsätiloilla on paremmat mahdollisuudet myös monimuotoisuuden edistämiseen.
Torstai 7.4.2011 Wiurilan kartano, Viurilantie 126, Halikko (Salo)
Perjantai 8.4.2011 Tutustumisretki antiikkiverstaaseen ja Kosken kartanoon
Seminaarin hinta on alk 200€ majoituksesta riippuen (ei-jäsenille 250€). Hinta sisältää ohjelman, lounaat, kahvin ja illallisen (ei ruokajuomia) sekä majoituksen aamiaisineen Wiurilassa tai Hotelli Fjalarissa .Seminaariin on mahdollista osallistua myös vain osaan ohjelmasta tai ilman majoitusta; lisätietoja Liiton toimistolta.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 25.3. toimistoon sähköpostitse toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse 09 1356 511. Ilmoittakaa samalla mahdolliset erityisruokavaliot yms.
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!
Maanomistajain Liiton jäsenmaksu on maa- ja metsätaloudenharjoittajalle vähennyskelpoinen meno.
Maanomistajain Liiton ja rakennushistoriallisen jaoksen kevätkokoukset pidetään Salon Halikossa Wiurilan kartanossa to-pe 7.-8.4.2011. Tarkempi ohjelma julkaistaan Maanomistaja-lehdessä 1/2011 helmikuun lopussa.
Maanomistajain Liitto on mukana Metsämessuilla Helsingin messukeskuksessa hallissa 1. Samaan aikaan pidetään kolme muutakin näyttelyä: Elma, Kädentaito ja Tee se itse. Kaikkiin pääse samalla lipulla.
Tervetuloa tutustumaan osastoomme. Voit vastata kyselyyn vapaaehtoisesta suojelusta ja osallistua arvontaan, jossa palkintona on käsintaottu kynttilänjalka. Lisäksi voit etsiä tuttuja paikkoja nostalgisesta maatilakirjasta.
Maanomistajain Liiton syyskokouksessa Loviisassa Malmgårdin kartanossa luotiin suuntaviivat ensi vuoden toiminnalle. Liitto jatkaa aktiivista otettaan maanomistajien neuvonnassa ja edunvalvonnassa. Myös rakennushistoriallisen jaoksen kiinnostusta herättäneet seminaarit saavat jatkoa.
Liiton hallituksen erovuoroiset jäsenet Eine Rosenberg-Riihimäki ja Thomas Frankenhaeuser valittiin uudelleen. Lisää kokousuutisia on viikolla 47 ilmestyvässä Maanomistaja-lehdessä.
Tervetuloa mukaan Maanomistajain Liiton syyskokousretkelle Loviisaan
maanantaina 15.11.2010
Malmgårdin kartano – historiaa ja nykypäivää
Loviisan ydinvoimala – puolesta vai vastaan?
Ohjelma
10.00 Malmgårdin linnan, kartanopuodin ja panimon esittely
11.00 Maanomistajain Liiton syyskokous
12.00 Lounas
13.00 Lähtö Loviisan ydinvoimalaan
13.30-16.00 Tutustuminen ydinvoimalaan
Retken hinta on 20€, sisältäen lounaan ja opastukset. Ennakkoilmoittautuminen on välttämätöntä viimeistään ma 8.11. ydinvoimalan turvallisuuskäytäntöjen vuoksi. Ilmoittautumisessa tarvitaan suku- ja etunimi, henkilötunnus ja kansalaisuus. Osallistuminen pelkästään syyskokoukseen on myös mahdollista.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset Maanomistajain Liiton toimistoon 09 1356 511 tai toimisto@maanomistajainliitto.fi Mikäli tarpeen, järjestetään myös yhteiskuljetuksia.
Jokaisella ydinvoimalaan tulijalla on oltava mukana voimassa oleva poliisiviranomaisen myöntämä passi, uudenmallinen henkilöllisyystodistus tai ajokortti.
Seminaarista voi lukea Maanomistaja-lehdestä numero 3/2010. Lehti löytyy pdf-muotoisena näiltä sivuilta.
Asiantuntijaseminaari on tarkoitettu rakennushistoriallisen jaoksen jäsenille ja kutsuvieraille. Lisätietoja Liiton toimistolta
Seminaarin järjestämiseen on saatu tukea maa- ja metsätalousministeriöltä
Torstai 8.4.2010 Heinolan WPK-talo, Kymenkartanonkatu 2 (Kauppakadun kulma)
11 Lounas
12 Maanomistajain Liiton vuosikokous
12.30 Rakennushistoriallisen jaoksen yleinen kokous
13 Seminaarin avaus Jaoksen puheenjohtaja Isabella Salenius
Korjausrakentaminen ja energiatehokkuuden parantaminen Rakennusneuvos Erkki Laitinen, Ympäristöministeriö
14.30 Kahvi
15 Arvorakennusten uusi elämä Heinolassa: korjausrakentamista käytännössä Museonjohtaja Kari-Paavo Kokki
16 Tutustuminen Heinolan taidemuseoon, kaupunginmuseoon ja lääninkivalteri Aschanin taloon Kari-Paavo Kokin johdolla
17.30 Majoittuminen Hotelli Kumpeliin (Muonamiehentie 3, Heinola)
19 Illallinen Forskullan kartanossa hotellin läheisyydessä
Perjantai 9.4.2010 Sysmä Tutustumisretki elävään kartanomaailmaan
7.-8.30 Aamiainen hotellissa majoittuneille 9 Lähtö Sysmään
Nordenlundin kartano
Lounas
Virtaan kartano
Vanha-Kartano
Seminaarin hinta on 190€ (ei-jäsenille 220€). Hinta sisältää ohjelman, lounaat, kahvin ja illallisen (ei ruokajuomia) sekä majoituksen aamiaisineen Hotelli Kumpelissa kahden hengen huoneessa (1 hh lisämaksu 40€). Seminaariin on mahdollista osallistua myös vain osaan ohjelmasta tai ilman majoitusta; lisätietoja Liiton toimistolta. Mikäli tarpeen, järjestetään myös yhteiskuljetus.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 26.3. toimistoon sähköpostitse toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse (09) 1356 511. Ilmoittakaa samalla mahdolliset erityisruokavaliot yms.
Maanomistajain Liiton syyskokouksessa Liiton puheenjohtajana pitkään toiminut Björn von Konow kiitti kuluneista vuosista ja ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä hallitukseen moninaisten työkiireiden vuoksi. Hänen tilalleen valittiin Peter Storsjö. Muut hallituksen jäsenet ovat Thomas Frankenhaeuser, Pekka Hintikka, Pekka Vilkuna, Hannu Hoskonen, Seppo Lahtela ja Eine Rosenberg-Riihimäki.
Liiton hallitus piti syyskokouksen jälkeen järjestäytymiskokouksen, jossa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin metsätalousyrittäjä Eine Rosenberg-Riihimäki Hartolasta. Hän on toiminut hallituksessa jo parin vuoden ajan. Aiempaa kokemusta hänellä on monista erityisesti metsäalan luottamustehtävistä. Varapuheenjohtajana jatkaa Thomas Frankenhaeuser Porvoosta.
Hallituksen uusi jäsen Peter Storsjö omistaa Nybyn kartanon Karjaalla, Raaseporissa. Tilalla on mm emolehmätuotantoa. Peter Storsjö on myös rakennushistoriallisen jaoksen hallituksen jäsen. Lisäksi hänellä on lukuisia muita luottamustehtäviä niin maaseutuun kuin elinkeinoelämään liittyvissä yhteyksissä.
Tervetuloa Liiton syyskokoukseen tiistaina 8.12.2009 klo 13. Kokous pidetään Helsingissä kantaverkkoyhtiö Fingridin kokoushuoneessa, osoitteessa Arkadiankatu 23 B.
Kokouksen aluksi puhuvat Fingridin maankäyttöpäällikkö Ilkka Alm ja ympäristöyksikön päällikkö Sami Kuitunen mm voimalinjoista ja maankäytöstä.
Kokouksen asialistalla on mm toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksut vuodelle 2010 sekä hallituksen erovuoroisten jäsenten valinta.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Tuija Nummela (09) 135 6511
Maanomistajain Liiton hallitus vieraili syyskuussa ympäristöministeriössä ja tapasi kansliapäällikkö Hannele Pokan ja luontoympäristöosaston ylijohtajan Timo Tannisen. Keskustelun pääaiheet olivat haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät, energiatehokkuusvaatimukset korjausrakentamisessa, jokamiehenoikeudet ja luonnonsuojelu.
Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusiminen on parhaillaan käynnissä. Kyseessä on miljardiluokan investointi. Uusien vaatimusten taustalla oleva tavoite vesiensuojelusta on yleisesti hyväksytty. Oleellinen kysymys onkin tehtävien toimenpiteiden hyöty suhteessa kustannuksiin. Tiheästi asutun järven rannalla tai vedenottamon läheisyydessä on perusteltua vaatia tehokkaampaa jätevesien puhdistamista kuin harvaan asutuilla seuduilla tai kaukana vesistöistä. Maanomistajain Liiton terveiset olivat, että jätevesijärjestelmien vaatimukset täytyy olla kohtuulliset niin hyödyn kuin kustannustenkin suhteen. Lisäksi lykkäys- ja vapautusperusteet täytyy olla mahdollisimman kattavat. Niiden pitää olla myös alueellisesti kattavat siten, ettei eri kuntien välillä ole perusteettomia eroja.
Erityiskysymyksenä nousi esiin suuret asuinrakennukset. Monilla maatiloilla on vanhoja, pinta-alaltaan suuria päärakennuksia, jotka ovat kuitenkin vain yhden perheen käytössä. Jos jätevesijärjestelmien mitoitusperiaatteita sovelletaan näihin tilanteisiin kaavamaisesti, joudutaan talon pinta-alan perusteella rakentamaan ylimitoitettu jätevesijärjestelmä. Sellaisen rakentaminen tulee kalliiksi eikä todelliseen jätevesimäärään nähden väärän kokoinen järjestelmä edes toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Kansliapäällikkö Pokka lupasi selvittää tilannetta ja tämänhetkistä ohjeiden tulkintaa.
Liiton hallitus toi myös esiin voimakkaan huolensa EU:ssa valmistelussa olevasta energiatehokkuusdirektiivistä ja siihen liittyvästä kansallisesta lainsäädännöstä. Vaarana on, että energiansäästön nimissä vanhoille rakennuksille annetaan kohtuuttomia määräyksiä esimerkiksi ikkunoiden ja eristeiden tyypeistä ja paksuuksista. Näillä määräyksillä voidaan tuhota rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Vaarana on myös, että puutteellisesti tunnetut eristämismenetelmät yms voivat suorastaan vahingoittaa vanhoja rakenteita. Liitto vaikuttaa asiassa Suomen viranomaisiin ja yhteistyössä UEHHA:n (European Historic Houses) kanssa EU:n päätöksentekoon.
Jokamiehenoikeuksien Maanomistajain Liitto totesi kuuluvan suomalaiseen perinteeseen, mutta niiden tulkintaa ei saa laajentaa yritystoimintaa koskevaksi. Ongelmatilanteita on syntynyt mm järjestetyn marjanpoiminnan ja ratsastusretkien toteuttamisessa. Jos luonnossa liikkuminen liittyy yritystoimintaan tai on muuten jatkuvaa tai aiheuttaa haittaa, täytyy aina pyytää maanomistajan lupa ja sopia kulkemisesta sekä mahdollisesta korvauksesta.
Luonnonsuojelussa Liiton hallitus korosti vapaaehtoisuuden merkitystä. Uudessa Metso-ohjelmassa tämä tavoite on toteutumassa. Ministeriöstä todettiin, että vanhojen suojeluohjelmien toimeenpanossa joudutaan käyttämään myös pakkolunastuksia.
Maanomistajien tekemä vapaaehtoinen ja oma-aloitteinen suojelu on säilyttänyt ne kohteet, joissa on vielä suojeltavia arvoja. Tämä seikka on tarpeen ottaa huomioon luonnonsuojeluun liittyvässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Maanomistajat tulee ottaa mukaan luonnonsuojelukysymyksissä alusta alkaen aktiivisena toimijana eikä ”vastapuolena”. Maanomistaja on usein arvokkaan luontokohteen paras hoitaja ja asiantuntija. Tavoitteena tulee olla tasavertainen yhteistyö ympäristöviranomaisten ja maanomistajan kesken. Viranomaisten tehtävänä on neuvoa ja olla apuna suojelussa ja luonnonhoidossa.
Tiistai 7.4.2009
11 Buffetlounas Ravintola Kuparipajassa
FiskarsForumin luentosali
12 Maanomistajain Liiton vuosikokous
12.30 Rakennushistoriallisen jaoksen yleinen kokous
13 Seminaarin avaus Jaoksen puheenjohtaja Isabella Salenius
Ympäristöministeriön avustukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaamiseen
Vanhempi hallitussihteeri Satu-Kaarina Virtala, YM
14.30 Kahvi
15 Käytännön kokemuksia arvokkaan miljöön hoidosta ja kunnostuksesta Kartanonomistaja Gösta von Wendt, Björkbodan ruukinkartano
16.30 Fiskarsin alueen esittely, päättyen lasilliseen kuohuvaa Butiken på Landet -myymälässä
17.30 Sauna, Fiskars Wärdshus
19 Illallinen Fiskars Wärdshus -ravintolassa
Keskiviikko 8.4.2009
7-9 Aamiainen hotellissa majoittuneille
Rakennuksien entisöinti ja korjausrakentamistapahtuma Rakennusapteekissa Billnäsin ruukissa
klo 9.30 Rakennussuojelusta ja entisöinnistä liikeidea eli miksi ja miten Rakennusapteekki Oy perustettiin ja mikä on yrityksen nykyinen toimintaidea
Jari Ahlqvist, Rakennusapteekki Oy
klo 10.00 Tutustuminen Rakennusapteekin toimitiloihin:
Mikola-näyttelytaloon vuodelta 1768 ja
Surun kansakouluun vuodelta 1908
klo 10.30 Kahvitilaisuus
klo 10.45 Rakennusapteekin tietoiskupaketti:
Ajatuksia rakennussuojelusta ja korjausrakentamisesta Suomessa,
onko vielä toivoa?
Kriittinen näkökulma/Jari Ahlqvist Rakennusapteekki Oy
Perinteiset maalit ja värisävyt korjausrakentamisessa
keittomaalista pellavaöljymaaliin/Anette Ringbom Rakennusapteekki Oy
Miksi ja miten pelastan rakennuksen vanhat ikkunat
perustietoa ikkunaentisöinnistä
Sara Randström, ikkunaentisöijä, Secret Garden
Kysymyksiä ja keskustelua
klo 12.30 Buffetlounas Lounaan jälkeen mahdollisuus tutustua Antiikki- ja taidekirjat -myymälään
klo 13.30 Billnäsin ruukin uudet tuulet
Olli Muurainen, Management Events
klo 14.30 Seminaarin päätös ja lähtö pääsiäisen viettoon!
Seminaarin hinta on 190€. Hinta sisältää ohjelman, lounaat, kahvit ja illallisen (ei ruokajuomia) sekä majoituksen aamiaisineen Fiskars Wärdshuset –hotellissa kahden hengen huoneessa. Seminaariin on mahdollista osallistua myös vain osaan ohjelmasta tai ilman majoitusta; lisätietoja Liiton toimistolta.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 20.3. toimistoon sähköpostitse toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse (09) 1356 511. Ilmoita samalla mahdolliset erityisruokavaliot yms.
Nähdään – vi ses!
Maanomistajain Liitto ja Rakennushistoriallinen jaos
Maanomistajain Liiton syyskokous Jyväskylässä valitsi uudeksi hallituksen jäseneksi kansanedustaja Hannu Hoskosen vuoden 2009 alussa alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Erovuorossa olleet Pekka Hintikka ja Seppo Lahtela jatkavat hallituksessa.
Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola kertoi kokousesitelmässään turpeen merkityksestä energiantuotannossa sekä kasvu- ja ympäristöturpeen tuotannosta. Lisäksi todettiin, että turvetuotantoalaa on tarpeen kasvattaa lähivuosikymmeninä. Kokonaistarve on kuitenkin vain muutamia prosentteja Suomen suoalasta. Turveteollisuuden vesistökuormitus on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana tehostuneiden ympäristönsuojeluinvestointien ja -menetelmien ansiosta.
Hyvät Maanomistajain Liiton jäsenet
Tervetuloa Maanomistajain Liiton syyskokoukseen tiistaina 11.11.2008 klo 13. Kokous pidetään Jyväskylässä Turveteollisuusliiton tiloissa, Vapaudenkatu 12.
Kokouksen aluksi on kahvitarjoilu. Ennen varsinaisia syyskokousasioita Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpola kertoo turvealan ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä.
Kokousmateriaalin (esityslista, toimintasuunnitelma ja talousarvio) saa halutessaan etukäteen Maanomistajain Liitosta joko postitse tai sähköpostilla.
Käytännön järjestelyjen vuoksi pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan tulostanne etukäteen Liiton toimistoon p. 09-135 6511 tai toimisto@maanomistajainliitto.fi viimeistään perjantaina 6.11.
Maanomistajat säästävät arvokkaat luontokohteet
Maanomistajat suhtautuvat myönteisesti maillaan oleviin arvokkaisiin luontokohteisiin. Valtaosa maanomistajista säästäisi arvokkaan luontokohteen oma-aloitteisesti joka tapauksessa. Osa hakisi kohteeseen erityisympäristötukea. Reilu kymmenen prosenttia maanomistajista hyväksyisi suojelun vain, jos saa siitä täyden korvauksen. Samansuuruinen osuus maanomistajista pyrkii käsittelemään arvokkaat kohteet niin, että ne eivät joudu suojelluksi.
Tiedot käyvät ilmi Maanomistajain Liiton tekemästä kyselystä. Kyselyyn oli mahdollista vastata Farmari-maatalousnäyttelyssä Lahdessa ja Pääkaupunkiseudun Metsäpäivässä Espoon Tapiolassa. Maanomistajien näkemysten kartoitus on osa Maanomistajain Liiton ”Vapaaehtoisen suojelun edistäminen” –hanketta. Hankkeen tarkoitus on tuottaa opas maanomistajille vapaaehtoisen suojelun mahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena on myös edistää yhteiskunnan arvostusta maanomistajien jo nyt tekemää omaehtoista suojelua kohtaan.
Lehdet ovat maanomistajien selvästi tärkein tietolähde luonto- ja suojeluasioissa. Seuraavaksi eniten kyselyn perusteella tietoa saadaan metsänhoitoyhdistyksistä. Tietoa on ollut tarpeeseen nähden ilmeisen hyvin saatavilla, sillä suurin osa vastaajista ilmoitti, ettei tarvitse lisätietoa maillaan olevista luontokohteista ja niiden tunnistamisesta. Toisaalta esiin tuli myös lukuisia tapauksia, joissa todettiin saatavilla olevan tiedon hajanaisuus ja asiantuntija-avun puute. Ilmeisesti yleisellä tasolla tietoa on, mutta yksittäistapauksissa oikean asiantuntijan löytäminen on haasteellisempaa. Tähän hajanaisen tiedon ongelmaan tulossa oleva opas tuo apua.
Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin Onnellisen Sepän Pajan käsintaottu kynttiläkruunu. Onni suosi Eija Hannukaista Heinolasta.
Maanomistajain Liitto esittäytyy Farmari-messuilla Lahdessa 31.7.-3.8. Olemme yhteisellä osastolla Maanomistajien Arviointikeskuksen kanssa B-hallissa osastolla 135. Tervetuloa tutustumaan!
Maanomistajain Liitto vaatii metsänomistajien oikeudenmukaista kohtelua
Hallituksen esitys jättää metsätilat perintöverohuojennuksen ulkopuolelle on suuri pettymys metsänomistajille. Esitys pudottaa metsätalouden harjoittajat muuta yritystoimintaa heikompaan asemaan ja pitkään jatkunut epäsuhta maatilojen sukupolvenvaihdoksiin nähden jatkuu. Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus tilanteen korjaamiseksi ja sen mukaan on toimittava. Mahdolliset hankaluudet yritysluonteisen metsätalouden harjoittamisen määrittelyssä eivät saa estää sukupolvenvaihdoshuojennuksen toteuttamista. Oikeudenmukainen määritelmä on löydettävissä yhteistyössä metsänomistajia edustavien järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Huojennukseen oikeuttava metsätila on oltava yritysmäisen toiminnan mahdollistava, mutta se ei voi olla rajattu vain kaikkein suurimpiin yksiköihin. Myöskään tapa, jolla tilaa hoidetaan, ei saa olla liian rajoittava. Esimerkiksi aktiivinen metsänhoitotyön teettäminen tai puunmyynti ja uudistamisesta huolehtiminen täytyy olla riittävä kriteeri. Se ei saa olla ratkaisevaa, tekeekö työn itse vai teettääkö sen jollain muulla.
Kaavoitus ja rakentaminen vaikuttavat merkittävästi maankäyttöön. Tällä hetkellä on ympäri maata käynnissä myös lukuisia vesijohto- ja viemärihankkeita. Lisäksi monet tekeillä olevat tieratkaisut koskevat laajaa joukkoa maanomistajia. Näiden yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden suunnittelun on lähdettävä liikkeelle yhteistyössä maanomistajien kanssa. Avoin ja tehokas tiedottaminen heti alkuvaiheessa on oltava itsestään selvä käytäntö. Myös ulkopaikkakuntalaisten maanomistajien tiedonsaannista on huolehdittava esimerkiksi kotiin lähetettävällä kirjeellä. Erilaisista linjausvaihtoehdoista ja muista ratkaisuista on aidosti neuvoteltava maanomistajan kanssa. Ratkaisujen täytyy olla riittävän selkeästi ja yksityiskohtaisesti perusteltuja. Tavoitteena pitää olla yhteistyössä maanomistajan kanssa sovittu ratkaisu. Monissa tapauksissa maanvaihto voi olla paras vaihtoehto niin maanomistajan, hankkeen kuin esimerkiksi tilusten järkevän sijoittelun kannalta. Kaikki maksettavat korvaukset tulee määrittää ja maksaa täyden korvauksen periaatteella. Erityisesti kasvukeskuksissa maankäyttösopimuksiin ja kehittämiskorvauksiin on löydettävä kestävät linjaukset, jotka turvaavat maanomistajien tasavertaisen kohtelun. Päätökset eivät saa johtaa kohtuuttomiin maksuihin tavallisille perheille ja maanomistajille. Koska tonttimaata tarvitaan lisää, on kuntien pyrittävä vapaaehtoisin kaupoin edistämään asuntotuotannolle sopivien alueiden hankkimista. Tällaisissa tilanteissa maanomistajan suunnitelmien ja tarpeiden huomioon ottaminen sekä maksettava hinta ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä.
Maanomistajain Liiton vuosikokouksen yhteydessä Hämeenlinnassa Katisten Kartanossa pidettiin rakennushistorialliseen aihepiiriin keskittynyt seminaari. Antiikin asiantuntija Kari Toivonen piti värikkään esitelmän Viron kartanoiden historiasta ja nykypäivästä sekä niiden yhtymäkohdista Suomeen. Virossa on ollut 1800 kartanoa, joista tosin valitettavan moni on kokonaan tuhoutunut tai päässyt huonoon kuntoon. Viime vuosina lukuisia kartanoita on kuitenkin kunnostettu ja otettu esimerkiksi matkailukäyttöön. Museoviraston arkkitehti Anu Laurila kertoi arvokkaiden rakennusten suojelusta ja saatavilla olevista avustuksista. Suomen rakennuskanta on verrattain nuorta, sillä vain 2 % rakennuksistamme on tehty ennen vuotta 1917. Säännöllisellä kunnossapidolla vanhakin rakennus pysyy käyttökelpoisena. Seminaariväellä oli kerrottavana mielenkiintoisia esimerkkejä omistuksessaan olevista jopa satojen vuosien ikäisistä rakennuksista. Katisten Kartanon hakelämpökeskus oli erinomainen esimerkki nykyaikaiseen uusiutuvaan energi-aan perustuvasta lämmitysjärjestelmästä, joka myös ulkonäöltään sopi hyvin arvokkaaseen kartanomiljööseen. Monilla vierailijoista oli lämpökeskussuunnitelmia vireillä tai jo toteutettuna. Kokoluokka vaihteli noin 150 kW:sta aina 500 kW:iin eli lämmitettäviä kuutioita on paljon. Seminaarin loppuhuipennus oli tutustuminen Metsänkylän Navettaan. Siellä toimii käytettyjen rakennustarvikkeiden myymälä. Suuri navetta oli täynnä vanhoja ovia, ikkunoita, hellanluukkuja ja kaikkea mahdollista. Lisäksi välitetään hirsikehikkoja. Moni vanha hirsirakennus on löytänyt uuden elämän Metsänkylän välityspalvelun avulla. Myymälä on avoinna vain sunnuntaisin, mutta valikoimiin voi tutustua milloin vain monipuolisten internetsivujen avulla.